Kesäpuuhia!

Puuhaa koko kesä piukassa ja siitä kuva materiaalia jonkin verran... kuka sitä aina jaksaa kirjoitella! Mä en ainakaan... Muutakin elämää siis on kuin tietsikan ääressä! REALLY??!! ;)
Sen verran pakko hehkutella, että saatiin me oma maalimies ja vieläpä ihan tästä läheltä! Uih ystävät on kultaa <3 Kiitos kuuluu Saarisen Miialle joka antoi kysyttäessä nimeni ja kivalta tuntui kun oli maalimiehellemme Mika Kivelle vieläpä hyvää puhuttu Ricosta! Kiitokset Auramaan Matiakselle!
 Hyvältä vaikuttaa ryhmä rämä, kun Vietti-luennolla heitä pääsin Mikan luona kuuntelemaan. Tulevaisuudessa purutetaan enempi, annetaan pojan rauhassa kehittyä loppuun... niin fyysisesti kuin henkisesti. Jälkeä sen mitä ehditään - "omalla tyylillä" ja pyrimme niihin suorituksiin mitä tänä kesänä on ollut - koiran ehdoilla! :)
Fyysiikasta tulikin mieleeni: Rico on alkanut todella nopeasti kasvamaan takaa ja hyvä ettei meteli kuulu kun kasvaa niin tohinalla. Tervakoskella kun tuli pyyhkeitä ahtaasta takaosasta, ja on se sitä vieläkin, mutta kokoajan poika kehittyy! Hyvä niin ja hiilaria olen lisäillyt nyt enemmän lihan juokkoon (kasvissosetta, puuroja) mahdollisen patiitin välttämiseksi ja tarviihan se immeinenkin sitä hiilaria... Jumitusta tulee rasituksen jälkeen, joten hyvä ois lisätä juomaan jotain palauttvaa jauhetta, esimerkkinä mulle ehdotettiin Jahti&Vahdin jauhetta, tarvii se tässä tilipäivänä käydä tsekkailemassa...
Näihin puheisiin - heippa mussukat <3

Gizmon kiroilut hihalle

Mies - mentalisella tasolla pieni sellainen... Rico ominut Gizmon pedin. :D

Puuha Merikarvialla

Läpsystä vaihto...

Ne ikuiset ystävykset... :´)

Turvallinen tyyny :)

Kandee jättää koira-takin taskut täyteen nameja ja mitä me tästä opimme... Emme yhtikäs mitään!

Minkiön Museo-junassa oli tunnelmaa

Kettis oli samaa mieltä

Kesäkuva 2013 <3 Porissa Maaseutu näyttelyssä

Mietteliäs ratsastaja ennen suoritusta, rohkeampi mitä vanhempansa aikoinaan <3

Hyvää Syksyä kaikille lukijoille! <3

Kirjallisuutta

Olen itse kovin laiska lukemaan, mutta ilman teoriaakaan ei oikein pitkälle pötki - ne ovat myös hyviä muistin virkistäjiä! Niinkuin Rekolan Anne heitti että "kun jokin menee treeneissä pieleen esim, koira ei yhtäkkiä osaakaan - PACK TO BASICS" ja sama suomeksi. Perusasioihin jos joku treeni alkaa tökkimään, koira ei etene tai tulee paljon virheitä tms. Kirja on tällöin se hyvä muistin virkistäjä/ oppiväline. Itse olisi hyvä tehdä muistiinpanoja kirjojen väliin, mutta siinäkin taas hyvin laiska... :P
Luetteloin ja kuvitan nyt tässä oman kirjallisuuteni tai ainakin ne lukukelvolliset... Kaikkea "jaskaa" on tullut vuosien varrella selailtua, mutta nämä lukupaketit uskoisin olevan jokaiselle vähintäänkin yleissivistäviä! Eli kirjastokortti kauniiseen kouraan ja kirjastoon! :D

Huom! Tätä artikkelia päivittelen oman mielenkiinnon ja ajankäytön puitteissa, sekä sen mukaan jos oon saanut hyppysiini jonkun uuden opuksen.

Cesar Millan -Koirakuiskaaja-kirjat, ovat sikäli olleet suosikkejani selkeytensä ansiosta. Niihin olen jaksanut paneutua ja se miten CM kertoo koirankielestä ja miten itse sitä käytetään - koko tuotanto kannattaa oikeasti lukea, mutta ongelmatilanteissa käy aina ongelmakoirakouluttajan puoleen.
Päinvastoin, niinkuin moni saattaa luulla ja SEY ynnä muut eläinsuojeliat ja kouluttajat antavat ymmärtää Cesarin vain hakkaavan eläimiään. Valitettava tosiasia on se, että ekana kun klikkaat YouTuben linkkiä, näet miehen potkivat huskyä kylkeen... surullinen näky todellakin. Mutta avataanko vähän taustoja...? Mahdollisesti tämä kyseinen koira on oppinut pahat tapansa niin syvälle (ihmisten pureminen tms) että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin tämä tämmöinen raju "väliintulo" niinkuin CM nimittää kuntoutuksen aloittamista. Väliintulon jälkeen siirrytään positiiviseen vahvistamiseen ja mm naksuttimen käyttöön. Hahaa, moni Cesarin vihaaja ei tätä tiennytkään ;)
Jokatapauksessa suosittelen yleissivistäväksi lukemiseksi ja mahdollisesti sinne jokaisen omaan kirjahyllyyn tietyin varauksin: älä käytä väliintulo-taktiikoita ilman ammattilaisen neuvoja.

Koirakuiskaajan Pentukoulu on kirja siitä kuinka pennusta kasvatat tasapainoisen koiran niin että väliintuloa myöhemmällä iällä ei enää tarvita. Kirja kertoo alusta asti kuinka toimit ja Cesarin tapaan havainnollistaa tekstistään tarkasti miten ja miksi.

Tuire Kaimio - Pennun käyttäytyminen löytyi aika huokeaan hintaan Prisman alelaarista. Olen kauan aikaa sitten kiran lukenut Jaron ollessa minulla, Ricon pentu-aikana oli hyvää kertausta!
Tuire on miellyttävä persoona ja kirja miellytävää lukemista. Tosin, moni mieltää (myös välillä minä miellän) tietyt tavat turhan hankaliksi tai sanotaanko monimutkaisiksi. Tuiren kirjoista saa äkkiä sen kuvan että nameja syötetään ja paljon eikä muuta. Väärää käytöstä ei huomioida.

Karen Phyor - Koira ja Delffiini Aloittelevalle naksuttelijalle se ehdoton! Tuli oikein kipinä kouluttamiseen tämän luettuani! Vanha ruosteinen naksutin kaivettiin tohinalla esiin ja seuraamis-harkat alkoi!

Turid Rugaas - Rauhoittavat signaalit Sai aikaan minussa hirveän itsetutkiskelu-peikon. Kirjassa lueteltiin stressiin piirteitä, esim läähätys. Menin jopa niin äärimmäisyyksiin miettiessäni, että "KOIRA STRESSAA, APUA!" Niin. Tosiaan se makaa ja läähättää rauhallisesti silmät puoliksi kiinni, lihakset rentona... Joo.
Ihan hyvä kirja mutta kannattaa lukea silleen hiukan varauksella... Varoitus, sinusta saattaa tulla vainoharhainen lukiessasi liian tarkasti. Hengitä syvään kun luet. Ja taas kerran, ongelmatilanteissa ota yhteys ongelmakoiraneuvojaan, joka osaa lukea koiraa.

Andres Hallgren maailman ensimmäisiä koirapsygolokeja, "animal behaviorist" ja se ihminen joka minut sai kiinnostumaan lapsena koirapsygolokiasta. Tunteja selanneena hänen teoksiaan, tykkään hänen tyylistään. MUTTA "liikaa lukeneena" huomasin pyöriväni ongelmieni kanssa ympyrää. En saanut näillä neuvoilla OK-kouluttajankaan avulla täysin Jaron ongelmia poistumaan. Oireita hoidettiin, muttei syytä. KIVA-team on Andres Hallgrenin ns "kannattajajärjestö" jotka kouluttavat mm hänen ja Tuire Kaimion metodien mukaan. Ovat mm. perustaneet "Say No Cesar Millan"-sivuston (mikä on aika naurettavaa mun mielestäni) mikä haukkuu CM pataluhaksi, TURHAAN. Tämä kuuluu juuri siihen porukkaan joka älämöittsee ensin, ottaa selvää vasta ensin... ;)

1v Pentutapaaminen osa 1/2

Perfect day! Ekat sanat jotka tulee blogatessa mieleen. Mahtavaa, upeeta ect.! Kasvattaja-Saija oli järkännyt aikaistetun 1-vuotis-tapaamisen meille Forssaan tai lähemmin Minkiöön Piski Palvelun tiluksille Anne Rekolalle. Sama kaava kuin aina pentu-treffeille saapuessa: kaffetta ja voikkaria kitusiin aamu yhdeksältä (minua taaskin muisstettu gluteenittomalla KIITOS) ja täydemmällä vatsalla jaksaa taas keskittyä olennaiseen. Käsi ojossa itsellä voikkari toisessa kädessä Anne tulee rempseästi sanomaan huomenet ja itsensä esittelemään. Herttainen, maanläheinen, positiivista energiaa pursuava, rauhallisen auran omaava, helposti lähestyttävä nainen sanoisinko. Pidin heti näkemästäni jo tuolloin, mutta pitkä intiimi luento opettavaisine keskusteluineen ja olin aivan myyty. Täydensimme toistemme lauseita aika ajoin ja siteerasimme vähän toisiamme. Sama ajatusmaailma, täysin samat periaatteet... voi puhua jo sielun sisaresta, ikinä tuntenut näin kovasti olevani samalla aaltopituudella olevani koira-asioissa kun tämän miellyttävän ihmisen seurassa. Tunsin heti, että tuohon ihmiseen voin itseni ja koirani luottaa ja tämä kerta ei jää tähän. Kylmät väreet tulivat joka kerta, kun toisia koirakoita ohjatessaan, sanoi lauseita joita itsekin olen omilla "asiakkaillani" käyttänyt, kuten: "minun ei tarvitse katsoa kuin koiraa niin minä tunnen sinut". Lause ei ole sanatarkka, mutta lainaus Cesar Millanilta, jota Anne lainaa harvoin ja harkiten. Meidän seurueessamme siksi ehkä, koska tunnemme tämän maailmankuulun kouluttajan ja tiedämme Koirakuiskaajan menetelmät. Se lause voiteli viimeistään sen että tuohon naiseen mä luotan. Ja nyt tiedän miksi! Koiranlukutaito!!! Sitä olen peräänkuuluttanut ihmisiltä vieläkin enemmän mitä kilpailukokemusta, toki kyllä nekin puhuvat mielestäni puolestaan. Suuresti olen aina kiitellyt niitä kouluttajia, jotka tiettävästi ovat pitkän ja kivikkoisen tien talsineet kisakentillä hyviä tuloksia saaden - etenkin kun siihen yhdistetään se koiranlukutaito. AVOT!

Saijan loihtima jumalallinen juustokakku... aijai.

 

Gizmo kävi tutustumassa museo-junaan Minkiössä.

Mikä tämä on? "Hämäläinen seksilelu"-niinkuin Kasvattaja-Saija heitti kun ihmettelin maastalöytämääni REPESIN! - Ei vaan tissikumi, koirien suosittu lelu. Patukan ja narupallon välimuoto ja käytettyinä ovat ilmaisia! Soitto navettaan ja kysy käytettyä tissikumia, kestävä koiranlelu!

Kuva-sarja "iloa ja riemua tissikumista"

Tätä hioimme Annen kanssa <3
 

Rekolan Annen kanssa puhuimme tottis-valmennuksesta tulevaisuudessa. Tottiksessa esille tuodut vinkit jäivät kiehtomaan ja nainen perusteli niin hyvin kantansa että olin myyty. Kirjallisuutta tarttui matkaan Annelta myös, niitä lukiessa puhumme entistä enemmän samaa kieltä ja teorian kertaaminen ei ole valmennuksessa niin päällimäisenä: Koira ja Delfiini - Karen Pryor sekä Rauhoittavat signaalit - Turid Rugaas
Näitä siis opiskelemaan, rauhoittavat signaalit-kirjan olen vuosia sitten tavannut, oisikohan kertauksen paikka? ;D
Anyway - sivulle tulo on nyt ihan mukavaa katseltavaa ja kehtaa jopa Porin Pk-kentälle mennä treenaamaan... Kiitos Piski Palvelun ja Annen!

Jes!

Palautus!!

Ja päivän päätteeksi sauna-ilta treenikavereiden kesken ;) itelle saunajuomat, koirille sauna-lenkit ;D

Haistellen

Kyllästymiseen asti jälkireeniä. Pellolla, nurtsilla, lähellä, kaukana, kuivaa, kosteeta, tuulen suuntaa vaihdellen ja niin ees päin. Opettajat välillä vaihdelleet ja tarkoituksella ottanut vinkkiä sieltä täältä ja poiminut parhaat vinkit matkalta mukaan pureskeltavaksi.
Joka kerta tulee uutta kommenttia ja mielipidettä - mikä hyvä sinänsä. Itse kehittynyt nyt lukemaan koiraani paremmin jäljellä ja antamaan palautetta oikeissa kohdissa. Opettajan haukkumisella ja negatiivisella vahvistamisella ei ole paskaakaan hyötyä, etenkään kun on tosi vähän kilometrejä taskussa. Opettajani asenne on hyvä, hän on koiran lukutaitoinen ja koiraa vahvistetaan jäljellä positiivisesti - oma passiivisuus korostuu väärällä käytöksellä - ja tuloksia ropisee! Treenejä olemme ottaneet 2-3 kertaa viikossa, tottistelut nyt jääneet vähemmälle.
Viimeisimmällä jäljellä jonka itse siis tein ja selkeästi koirat jäljestivät omaa jälkeäni paljon mielekkäämmin mitä muiden tallojien. Gizmo jäljen nousulla kierteli hieman ja paalulta lähti "imuroimaan" namit yksitellen. Olin tehnyt kaksi viiden askeleen tyhjää osuutta ja molemmilla tyhjillä osuuksilla "jälki katosi" siis ei ollut nameja joten tuli kova kiire löytää taas namit. Hetken kettis pyöri tyhjillä nenä maassa kunnes löysi taas jäljen.
Rico puolestaan oli supermies - nousun ponkaisi nenä maassa paalulle, jonka talsi ekat 30 askelta nameja syömättä, ainoastaan nenä kävi namin luona. Osuudella oli kaksi viiden askeleen tyhjää, nekin haisteltiin hienosti. Häiriötä oli takaa lenkkeilevä omistaja koirineen sekä viereisessä pihassa puskaa ravisteleva lapsi. Rico ei kuullutkaan näitä, edes korva liikahtanut <3



Haistelemassa kävimme myös Haku-treeneissä pelastuslaitoksen pelastusharjoitus-alueella Nugadogilaisten seurana. Gizmon että Ricon nenätyöskentely ihastutti kovasti, Ricon nuppi tuntui olevan vaan kestävämpi mitä Gizmon. Ensin meinasin etten Gizmoa kokeiluun ota, mutta tärpästikkeli piti itsestään niin kovaa metakkaa että säälistä otin sen touhuamaan ja duuniakos se Gizu rakastaa! :D
Rico oli muuten hyvä ensikertalaiseksi, mutta pimeässä savuisessa rakennuksessa rautarappusten alastulo emännän kanssa ei hotsittanut. Paineistui nähtävästi sillä hetkellä - läähätti eikä suostunut ottamaan ekaa askelta, koska minuakin jännitti mennä alas, mutta minuutin päästä ulkona ei jälkeäkään stressistä! Kotona piti lähteä kympin lenkille että meno saadaan hiljenemään‼ :D Isäntä oli reipas ja lähti juoksulenkille massille <3

Kuvat Heidi Nyrökorpi

first class ticket: Pahanilmanlinnuille

first class ticket: Pahanilmanlinnuille: Ihan alkuun, kiitos kaikille teille kivoille tyypeille! Ilman teitä blogi olisi kaikonnut bittiavaruuteen jo ajat sitten :) Tämä postaus on...

Upea kirjoitus, samaa voisi monelle oman blogini kommentoijille heittää. jos ei kirjoitukseni miellytä - vaikka olen tuikitavallinen koirankusettaja kuten kaikki muutkin - on mulla omat mielipiteeni ja kokemukseni kuten kellä tahansa muulla! Kirjoitan meidän elämästä! Mikäli ei kiinnosta, etsikööt parempaa luettavaa. ;)
Hyvää päivänjatkoa pahanilman linnuille! Ja teille ihanillekin <3

Tervakosken Näyttely 28.7.3013

Ai vihtori - tätä päivää stressattiin ja urakalla kaks viikkoa. Ramppikuume oli kova ja tunnetusti minen mikään turkkiekspertti ole, stressasin Ricon ulkonäöstä ja "tällinkistä" ihan ja tarpeeksi. Hullujen hommaa sanotaanko ;) näin vaatimattomasti :D
Joka päivä harja kourassa ja piti varoa ettei turkki kastu ect. Jälkikäteen ihan naurattaa koko meikäläisen sekoilu ja stressi - mitäs sitten jos vaikka vieny "au naturellina" pojun kehään, olis voinut pärjätäkkin. ;)
Päivää ennen tervikselle lähtöä kyläilemään saatiin Ricon Torni-veli (Katehian Thorn). Tunnelma oli Tornin mielestä aluksi ahdistava. Käänsin molempien koirieni takamukset Tornille haisteltavaksi ja pidin siis koiristani kiinni. Kuin lamppu olisi syttynyt Tornin pään päälle: toi on selkeesti mun veli ja TÄMÄ PIENIHÄN ON NARTTU. :D Häntä alkoi oitis heilua eikä yhtään ahdistanut/ murisuttanut enää. Painelimme oikopäätä jälkipellolle kera kaikkien koirien ja Torni-Tornaado imurin elkein veteli pellolta iltasapuskansa häntä hiljaa huiskuen. Loppu ilta ja yö menikin rauhallisesti, vaikka Torni onkin vallan ulkokoira (ja omistaja vinkkasi koiran olevan levoton öisin sisällä). Pah, niin mikä koira?? Missä?? Molemmat nukkuivat perse homeessa tietoakaan tulevasta. :D Aktivointi oli siis päivän sana ;) TAASKIN.
Vinkkinurkka: koiran levottomuuteen suositellaan pientä jälkitreeniä. Sen voi tehdä itse ja samalla syöttää puolen päivän annoksesta jäljellä! Seisoo itse vain narun jatkona ja antaa haukun imuroida!

Rico ja Torni-Tornaado sekä veljesrakkautta <3






Aamutoimet ja matka Tervakoskelle sujui moitteitta, Torni on veljensä tavoin upea luonteinen mies! Saija kehui mieheni koirankäsittelyä tullessamme kehän laidalle: teille sopisi hyvin kaksi koiraa ja sulla on homma hallussa! Kieltämättä tuntui hyvältä kun omaa isäntää kehutaan... ;) Mies vaan piti kahta koiraa vasemmalla puolella yhdellä kädellä, siten niinkuin aina, eikä koirat rimuile ukkoni tottuneissa käsissä. Ai että oli ylpeä olo <3 Saas nähdä tuoko haikara vielä joskus toisenkin hovawartti-vauvan ;)

Saija-kasvattaja antoi vinkiksi "furmin" kaltaisen kapistuksen ja pari muuta vinkkiä korvan taa, joita ensi kerralla sitten kokeillaankin. Kaikkia jippoja ei paljastetakkaan... olenko ilkeä. :P
Ekasta kerrasta viisastuneena laittaa nyt saadut vinkit korvan taa jos ens kerralla koira olisi paremmassa trimmissä ;D

paria päivää vaille 9kk

Sascha Bonde-Henriksen Tankasta arvosteli pennut 7-9kk ja arvostelu oli Ricon kohdalla seuraavanlainen:

"8 monts old BIG black and tan boy. Correct scissor bite. Middle brown eyes, good masculine head, ears sould be biger.The end of the tail feel not correct.For the age good development of the chest, correct angulaped. Should loose couple of kilos. Narrow behind, needs a bit moore drive. Very nice coat. Correct markings but light under the tail. Very mature for his age. Well shown. Good temper!"

Sama suomeksi:
"8kk ikäinen ISO merkinvärinen uros. Oikea saksipurenta, keskiruskeat silmät, hyvä maskuliininen pää, korvat saisivat olla isommat. Hännänpää ei tunnu oikealta. Ikäisekseen hyvin kehittynyt rinnasta, oikeat kulmaukset. Pitäisi pudottaa pari kiloa. Ahdas takaa, tarvitsee hiukan lisää "draivia". Erittäin hyvä turkki, oikeanlaiset merkit, mutta hännän alta vaaleat. Hyvin kehittynyt ikäisekseen. Hyvin esitetty, hyvä tempperamentti!"

Ja jälkipyykki: Ihan ensin alkuun jäin tuijotamaan että mikä helkkari muka hännässä on?? Kun kolme eläinlääkäriä sitä tähän mennessä ei ole nähnyt vaikka syynätty. Noh, lonkkakuvissa se viimeistään näkee, kun kuvaa hännän samalla.
Muuten hyvä arvostelu, täytyy itekin muistaa että koira on vasta 9kk (itseasiassa tänään!) ja kasvu täysin kesken. Paras kiitos mitä sain tuomarilta, oli se että esitin koirani hyvin. Se oli päätavoite ja hyvälle mielellä jäin.
:)

Hifistelyä, fiilistelyä - hovawartteja ja koirankorjausta!

Olen viimeviikkoina metsästellyt ahkeraan Tori.fi:stä koulutustarvikkeita sekä Facebook:sta Koiratarvike kirppis-ryhmästä. Aluksi löysin kahvapannan, hihan, hetsivaljaat ja liinat merikarvialta, mutta huonoksi onnekseni kaupat menivät mönkään kauppiaan tehtyä ilkeästi ja myymällä kahvapannan pois kaverilleen sinä päivänä kun olin sitä hakemassa. Loukkaannuin ja jätin kamat kokonaan noutamatta. Isäni oli avittamassa ja olisi ollut niitä loppuja tavaroita ollut hakemassa sinä viikonloppuna, mutta myyjä "oli koiranäyttelyssä" eikä vastannut enää puhelimeen. Taas oppi ihmis-luonteesta jotakin uutta ja sai nostaa hännän pystyyn jatkaakseen eteenpäin. Pah mä sanon! Viimeaikoina uutiset koiramaailmasta muutenkin ovat laittaneet mielen mustaksi ja ihmettelemään ihmisten rehellisyyttä. Mikä ihme saa ihmisen salailemaan koirien terveyteen liittyen?? Miksi oi miksi mä vaan kysyn... ahneusko? Ahneella on kakkanen loppu, näin sanotaan...
Hyväksi onnekseni iloitukseen vastasi Vantaalta koiraharrastaja vähän käytetyin välinein ja postissa tavarat saapuivat tiistaina. Sormet syyhyivät juostessani postiin... Ostin siis kahvapannan, hetsivaljaat sekä hyppytyynyn. Hihan mallia juniori sekä jälkiliinan 10m löysin täältä Ulvilasta ystävältäni mukavaan hintaan.
Ennestään oli jo patukat ja purutyynyt. Tai oli kunnes pentunen päätti repiä leirillä oman patukkansa...

Kuvassa Gizmo "kiroilee ja tappaa" hihan.

Koiran korjausta
On taas tullut harrastettua enempi ja vähempi ongelmakoirakoulutusta - olen asiakkailleni erityisen kiitollinen ja lähitulevaisuudessa alan kirjoittaa koiran peruskoulutuksesta enemmän! Omat jorinat vähentykööt... sen kun näkis! ;D
Viimeisimmällä koirakolla luonasi kaikki muu, paitsi hihnassa kulkeminen ja kontakti uupui. Kyseessä oli vuotias saksanpaimenkoira-uros, jonka omistajalla ei ollut kunnon kontaktia koiraansa ja viimeinenkin kontaktin hiven häipyi viimeistään hihnalenkillä. Neuvoin siis "laumakävelyn" alkeet koirakolle näyttämällä esimerkkiä. Olen oppinut, että kunnon esimerkillisellä "kädestä pitäen" näyttämisellä on erittäin opettavainen vaikutus ja koulutuksessa edetään nopeammin. otan asiakkaan koiran ja näytän "kuinka minä teen". Toimintatapani olen ottanut Cesar Millanilta hänen oppejaan aikoinani tutkiskellen ja asiakastyytyväisyys on ollut sitä luokkaa, että ei auta kuin lisätä vauhtia. Itsensä tunnistanut saksanpaimenkoiran omistaja - kerro ihmeessä kuulumisesi! Kuinka arki lähti sujumaan?

Koiran Korjaus-blogi???
Haaveissa olisi ottaa koirakko, jonka tekemisiä/ koulutusta alan kuvata tänne blogiin. Olisin enemmän kuin otettu, jos halutessasi koirasi blogiini, ilmoittaisit siitä sähköpostiini! Ota siis rohkeasti yhteyttä, neuvoisin käytösongelmissa ilmaiseksi, ottaisin valokuvia koirasta sekä videoisin koulutustilanteita ja julkaisisin ne tässä blogissa muiden "somelaisten" iloksi. Omistajan kasvot toki säästän some-pyörityksestä hänen näin halutessaan ;) Saat kattavat ohjeet tietenkin ja 24/7 tuen tarvittaessa. Rahallisesti en omistajalta vaadi kuin auton jolla kuljetella koiraa joko meille tai minä tulen teille.
Kerta kerran onnistumisieni myötä voin vain todeta tämän alan omakseni ja rakastan harrastustani yli kaiken. Koirien koulutus on siis lähellä sydäntäni ja tulen sitä sydämen asiana aina tekemään, en koskaan rahan vuoksi.

Flyballia merikarvialla v -12, valokuvasta kiitän Pia Rataa

Hovawarrttien Kesäleiri!!! :/
Kauan haaveiltu ja vihdoin toteutunut Hovawarttien Kesäleiri-viikonloppu viimein koitti - ja jännitys oli laittaa vatsan kuralle asti. Toiset hoffistit ja heidän arvosteleva katseensa mietitytti. Mutta me mentiin häntä pystyssä omina itsenämme, välittämättä muista. Osallistuimme leirillä suojelu-osioon, ryhmiä oli myös peltojälki, haku, viesti ja jälki. Esa Tapio oli meidän kouluttajanamme tälläKIN kertaa. Sunnuntaina Anu veti jäljet ja takapakkia tuli... nöyränä maccarat kouraan ja ruudulle!
Esa tuli lounaan jälkeen seuraamme ja me olimme toisina. Rico oli edellisestä kerrasta petrannut ja mamma oli niiiin kovin iloinen :D Muita seuratessa vähän oppi teoriaakin ja sanastoa, en nyt niin ummikko enää ole!
Ruoka oli oikein maittavaa koko viikonlopun, sain vihdoin ruoskittua itseni gluteenittomalle ja minua oltiin muistettu oikein hyvin. Tuli erään kanssa-leireilijän seurassa eksyttyä järven ympärillä, mutta puhdas ilma teki vain hyvää...
Ja kuvasaastetta VOILÀ!

Rico löysi myös tyttö-ystävän... <3 pieni ystävä pöllytti nurtsilla.

alkuun Esa sai vähän houkutella...

... mutta loppua kohden parani huomattavasti!

Onnellisina autolle

 kritiikkinä tuli se että ilmeisesti huomaamattani annoin koiralle pakotteen valjaisiin, jolloin se hämmentyi. Joku aivopieru minulta, Rico hetken pyöri ja ihmetteli kuka tuo ukko on oikeen - mutta ei kauaa!

Vähän ihanaa järvi-maisemaa <3

 Rico - thö Uimamaisteri ihastutti uima-innollaan Tulirannassa, minä seisoskelin rannalla esi-liinana ikään, herra ite vilvoitteli ilman pienintäkään halua viihdytystä.

... ja paikalle ilmaantui myös Loch Nessin hirviö... ;)

 Niin ja sitten se pilven toinen reuna...
Ihan kivaa oli - vitutuksen määrä tosin oli vakio... mutta siihen saa kasvaa jos ja kun koiraharrastusta aloittanee: riittävää kovapäisyyttä ja nöyryyttä tarvitaan koiraharrastuksessa pärjätäkseen, koiraporukat kun tuppaavat olemaan aika värikästä sakkia! Koirasakki on sen verran hassun hauskaa porukkaa, että blogeihin kyllä kommentoidaan ja netissä turvallisesti, kovin monella tuskin on pokkaa sanoa samoja asioita ihan face2face.
 TätäKIN blogia arvosteltu "humoristiseksi" -kiva kun oon viihdyttävä! Ja kouluttajista kertomaani suoraa mielipidettäni kärvisteltiin myös. Kas kummaa kun samaa arvostelua osakseen ei saa esim. Tommy Wirèn - loistava eläinkouluttaja joka kilpailutulosten sijasta arvostaa vankkaa koiranlukutaitoa... hmmm. Itseeni en suinkaan rinnasta näikin nimekkääseen kouluttajaan, vaan ajatusmaailmaan koirankoulutuksesta yleensä. Maasta se pienikin ponnistaa ja kukaan ei ole seppä syntyessään - jokainen on ollut aloittelija joskus. MINÄ ISE arvostan muun muassa TOKO-kouluttajassa koiranlukutaitoa - ja valitettavasti en kovin monilla sitä taitoa ole nähnyt. Kisakokemusta arvostan siinä kohtaa, kun menemme oppiin ja haluan asiantuntevaa koulutusta alusta alkaen - ilman haparointeja. Ja siis: Pienistä ei pidä nokkiinsa ottaa ja kritiikkiä aina tulee ja se pitää ottaa asiallisesti vastaan - puolin ja toisin. ;) Suosittelen siis itse kullekkin hetken jäähyä oman minänsä kanssa peilin tykönä ja miettiä mahtaako oma kasvukäyrä mentalisella tasolla kiriä samaa tahtia mitä fyysisesti. Minun blogini ei ole raamattu, äläkä sinä ole se piru joka tätä lukee. ;)