Kevättä odotellessa

Pikkuinen Pihavahti <3

"Hyvää Naistenpäivää"-blogikirjoitukseni jostain syystä katosi yrittäessäni lisätä lupaamaani kuvaa siihen. Kaunis kuva tuli napsautettua ikkunan läpi kun kahvikuppi kourassa ihastelin vahtivaa pentuani. On nii kova kiirus... Muru piäni. Selkeitä hovawartin eleitä on huomattu, terävä jätkä ilmoittaa tuhahtamalla "epäilyttävästä" asiasta, mutta antaa fiksuna miehenä asian jäädä siihen.
 On ollut kiireitä töiden ja perhe-elämän kansa joten blogia ei ole tullut päiviteltyä niin usein kuin haluaisi. Tuo villahousu kasvaa hurjaa vauhtia ettei perässä meinaa pysyä - toisalta hyvä, en millään malttais odottaa että Rico on "koiran mitoissa". Heh. Merkkejä myös odotellesa, lienen siinäkin aika malttamaton...

Päivät kuluvat nyt lähinnnä 2 tuntia lenkkeillessä, edelleen luut maistuvat ja soseet menevät maistamatta alas. Paikalla-oloa treenataan aika sujuvasti ruokailujen ja ulkoilujen yhteydessä.